Learner at the heart of curriculum: Theoretical analysis of core curriculum in Finland

Päivi Valli

Abstract


The curriculum is seen as a key steering document for teaching and learning. In Finland, its latest reform from 2014 highlights the importance of pupil’s learning rather than teaching. This article describes the learner-centered approach of the Finnish National Core Curriculum for Basic Education. The theoretical frame of reference for the study is the points of focus in the curriculum’s conception of learning and the definition of learner-centered approach based on them. The curriculum is examined from the perspective of learner-centered approach in the learning process. The research is a qualitative content analysis, which resulted in definitions of learner-centered approach and a description of the learner's role in the curriculum text. The results defined learner-centered approach into three main concepts: individuality, manageability, and participation. I conclude that, although the curriculum is based on learner-centered pedagogy, a shared discussion of the school community and teachers’ understanding of learner-centered approach is necessary for the successful implementation of the curriculum.

Full Text:

PDF

References


American Psychological Association (1997). Learner-centered psychological principles: A framework for school reform and redesign. Washington, DC: American Psychological Association.

Appelfield, J.M., Huber, R. & Moallem, M. (2000/2001). Constructivism in Theory and Practice: Toward a Better Understanding. The High School Journal, 84(2), 35-53. DOI:10.2307/40364404

Atjonen, P. (1993). Kunnan opetussuunnitelma koulun hallinnollisen ja pedagogisen kehittämisen kohteena ja välineenä. Kasvatustieteiden tiedekunta.

Bransford, J. D., Penttilä, A., Tanner, J., Cocking, R. R., Donovan, S. M., Pellegrino, J. W. & Brown, A. L. (2004). Miten opimme: Aivot, mieli, kokemus ja koulu. Helsinki: WSOY.

Chi, M. (1997). Quantifying Qualitative Analyses of Verbal Data: A Practical Guide. The Journal of The Learning Sciences, 6(3), 271-315. https://doi.org/10.1207/s15327809jls0603_1

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2008). Self-determination theory: A macrotheory of human motivation, development, and health. Canadian Psychology/Psycholgien candienne, 49(3), 182-185. https://doi.org/10.1037/a0012801

Dewey, J. (1957). Koulu ja yhteiskunta. Helsinki: Otava.

Finnish National Board of Education. (2014). National core curriculum for basic education 2014. Finnish National Board of Education. Helsinki: Publications 2016, 5.

Grönfors, M. & Vilkka, H. (2011). Laadullisen tutkimuksen kenttätyömenetelmät. Hämeenlinna: Sofia-Sosiologia-Filosofiapu Vilkka, Retrieved from http://vilkka.fi/books/Laadullisen_tutkimuksen.pdf

Halinen, I. (2011). Kompetenssiajattelu ja sen vaikutukset pedagogiikkaan. In L. Jääskeläinen & T. Repo (eds.), Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee? (pp.76-81). Opetushallitus. Kuopio: Kopijyvä.

Halinen, I., Holappa, A-S. & Jääskeläinen, L. (2013). Opetussuunnitelmatyö ja yleissivistävän koulutuksen uudistaminen. Kasvatus, 44(2), 187-194. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1601587

Holappa, A-S. (2007). Perusopetuksen opetussuunnitelma 2000-luvulla —uudistus paikallisina prosesseina kahdessa kaupungissa. Acta Universitatis Ouluensis. Series E, Scientiae rerum socialium, 94. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.

Kansanen, P. (2004). Opetuksen käsitemaailma. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kauppila, R. (2007). Ihmisen tapa oppia. Johdatus sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Korkeakoski, E. (2001). Opetuksen laatu koulujen auditointien perusteella. In E. Korkeakoski, K. Hannén, T. Lamminranta, E.K. Niemi, M.-L. Pernu & J. Uurto, Opetuksen laatu perusopetuksen 1.-6. vuosiluokkien kouluissa vuonna 2000 (pp. 191-214). Helsinki: Opetushallitus. Arviointi 1/2001.

Korkeakoski, E. (2008). Tavoitteista vuorovaikutukseen. Perusopetuksen pedagogiikan arvioinnin tulosten tiivistelmä ja kehittämisehdotukset. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.

Korkeakoski, E. (2010). Opetussuunnitelmajärjestelmän toimivuus poliittisten päättäjien ja valtion kouluhallinnon edustajien näkökulmasta. In K. Sulonen, R. Heilä-Ylikallio, N. Junttila, P. Kola-Torvinen, T. Laine, E. Ropo, M. Suortamo, G. Knupp-Manninen & E. Korkeakoski (Eds.), Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän toimivuus (pp. 149-160). Jyväskylä, koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 52.

Krippendorf, K. (2013). Content Analysis: An Introduction to Its Methodology. (3rd ed.) New York: Sage.

Krokfors, L. (2017). Opetussuunnitelman pedagogiset mahdollisuudet – opettajat uuden edessä. In T. Autio, L. Hakala & T. Kujala. 2017. Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen (pp. 247-266). Tampere: Suomen yliopistopaino OY – Juvenes Print

Krokfors, L., Kangas, M., Kopisto, K., Rikabi-Sukkari, L., Salo, L. & Vesterinen, O. (2015). Yhdessä. Luovasti. Oppien. Opetuksen ja oppimisen muutos 2016. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201510223765

Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari V., Hilppö, J. & Rajala, A. (2010). Oppimisen sillat. Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Helsinki: Yliopistopaino. Retrieved from https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15628/OppimisenSillat.pdf?sequence=2

Lahdes, E. (1986). Peruskoulun didaktiikka. Keuruu, Otava.

Laine, T. (2010). Opettajien näkemyksiä perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmästä. In K. Sulonen, R. Heilä-Ylikallio, N. Junttila, P. Kola-Torvinen, T. Laine, E. Ropo, M. Suortamo, G. Knubb-Manninen & E. Korkeakoski, Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän toimivuus (pp. 113-148). Jyväskylä, koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 52.

Lappalainen, A. (1985). Peruskoulun opetussuunnitelman syntyprosessi ja peruskouluopetuksen johtamisjärjestelmän muotoutuminen. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 28.

Lave, J. & Wenger, E. (1991). Situated learning: Legitimate pheripheral participation. New York: Cambridge University Press.

Lonka, Kirsti. (2015). Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava.

Malinen, P. (1985). Opetussuunnitelmat nykyajan koulutuksessa. Keuruu, Otava.

O’Neill, G. & McMahon, T. (2005). Student–centered learning: What does it mean for students and lecturers? Retrieved from http://www.ucd.ie/teaching/t4media/student_centered_learning.pdf

Organization for Economic Co-operation and Development (2005). The definition and selection of key competencies: Executive summary. Paris, France: OECD. Retrieved from http://www.oecd.org/pisa/35070367.pdf.

Partnership for 21st Century Skills (P21). (2011). Framework for 21st century learning. Retrieved from http://www.p21.org/documents/1.__p21_framework_2pager.pdf.

Patton, M.Q. (2002). Qualitative research and evaluation methods. (3rd ed.) Thousand Oaks, CA: Sage.

Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. (2017). Large-scale curriculum reform in Finland – exploring the interrelation between implementation strategy, the function of the reform, and curriculum coherence, The Curriculum Journal, 28(1), 22-40. DOI: 10.1080/09585176.2016.1179205

Pruuki, L. (2008). Ilo opettaa: tietoa, taitoa ja työkaluja. Helsinki: Edita.

Puolimatka, T. (2002). Opetuksen teoria – konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi.

Pyhältö, K., Vitikka, E., (2013). Oppiminen ja pedagogiset käytännöt varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Tampere: Juvenes print – Suomen yliopistopaino Oy.

Rauste-von Wright, M., von Wright, J., Wright, J. v. & Soini, T. (2003). Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY.

Rasku-Puttonen, H., Poikkeus, A.-M., & Lerkkanen, M.-K. (2010). Koulu vuorovaikutuksellisena oppimisyhteisönä. In E. Ropo, H. Silfverberg, & T. Soini (Eds.), Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat (pp. 301-314). Tampere, Finland: Tampereen yliopisto.

Rokka, P. (2011). Peruskoulun ja perusopetuksen vuosien 1985, 1994 ja 2004 opetussuunnitelmien perusteet poliittisen opetussuunnitelman teksteinä. Acta Universitatis Tamperensis, 1615.

Rowe, K. (2006). Effective teaching practices for students with and without learning difficulties: Constructivism as a legitimate theory of learning AND of teaching? Camberwell, Vic: ACER.

Salminen, J. & Annevirta, T. (2014). Opetussuunnitelman välittämä ohjaus- mitä kenelle ja miksi? Kasvatus 45(4), 333–348. Retrieved from https://www.researchgate.net/publication/316620204_Opetussuunnitelman_valittama_ohjaus_-_mita_kenelle_ja_miksi

Schiro, M. (2013). Curriculum theory. Conflicting visions and enduring concerns. United states of America: Sage Publications Inc.

Schweisfurth, M. (2015). Learner-centered pedagogy: Towards a post-2015 agenda for teaching and learning. International Journal of Educational Development 40, 259-266. https://doi.org/10.1016/j.ijedudev.2014.10.011

Suortti, J. (1981). Opetussuunnitelmaongelma: teoreettista analyysia opetussuunnitelman ehdoista. Jyväskylä: Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.

Syrjäläinen, E. (1994) Koulukohtainen opetussuunnitelmatyö ja koulukulttuurin muutos. Helsinki: Opettajankoulutuslaitos.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. [Qualitative research and content analysis]. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.

Tynjälä, P. (1999). Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Tammi.

Uusikylä, K. & Atjonen, P. (2005). Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.

Vahtivuori-Hänninen, S., Halinen, I., Niemi, H., Lavonen, J. & Lipponen, L. (2014). A New Finnish National Core Curriculum for Basic Education (2014) and Technology as an Integrated Tool for learning. In H. Niemi, J. Multisilta, L. Lipponen & M. Vivitsou (Eds.) Finnish Innovations and Technologies in Schools (pp. 21-32). Rotterdam: Sense publishers.

Vermunt, J. D., & Verloop, N. (1999). Congruence and friction between learning and teaching. Learning and Instruction, 9(3), 257–280. https://doi.org/10.1016/S0959-4752(98)00028-0

Vitikka, E. & Hurmerinta, E. (2011). Kansainväliset opetussuunnitelmasuuntaukset. Helsinki: Opetushallitus. Retrieved from https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/vitikka-e.-ja-hurmerinta-e.-kansainvaliset-opetussuunnitelmasuuntaukset.-2011.pdf

Vitikka, E., Krokfors, L. & Hurmerinta, E. (2012). The Finnish National Core Curriculum. Structure and development. In H. Niemi, A. Toom & A. Kallioniemi (Eds.) Miracle of Education (pp. 83-96). Retrieved from https://link.springer.com/book/10.1007/978-94-6091-811-7

Vitikka, E., Krokfors, L., & Rikabi, L. (2016). The Finnish National Core Curriculum: Design and Development. In H. Niemi, A. Toom, & A. Kallioniemi (Eds.), Miracle of Education: The Principles and Practices of Teaching and Learning in Finnish Schools (Second revised edition ed.). Rotterdam: Sense publishers. https://doi.org/10.1007/978-94-6091-811-7

Vitikka, E. (2009). Opetussuunnitelman mallin jäsennys – sisältö ja pedagogiikka kokonaisuuden rakentajina. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura. Retrieved from http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5401-46-2

Vitikka, E. (2010). Pedagoginen ulottuvuus opetussuunnitelman arvioinnin näkökulmasta. In E. Korkeakoski & T. Siekkinen (Eds.). Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän toimivuus. Puheenvuoroja sekä arviointi- ja tutkimustuloksia. (pp. 23-38). Jyväskylä. Koulutuksen arviointineuvosto.

Voogt, J. & Roblin, N. P. (2010). 21st Century Skills: Discussion paper. Enschede: University of Twente.

Vygotsky, L. S. (1978). Mind in Society: the Development of Higher Psychological Processes. Cambridge, MA: Harvard University Press.

Weimer, M. (2013). Learner-centered teaching: Five key changes to practice (2nd ed). San Francisco, CA: Jossey-Bass.

Wenger E. (2010). Communities of Practice and Social Learning Systems: the Career of a Concept. In: Blackmore C. (Eds.) Social Learning Systems and Communities of Practice (pp.179-198). London: Springer. https://doi.org/10.1007/978-1-84996-133-2_11.


Refbacks

  • There are currently no refbacks.


Creative Commons License
This work is licensed under a Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International License.

Euro-JCS is indexed in CAPES/QUALIS (Category: Education |  Classification: B3)

ISSN: 2182-7168

 

Editor:

Associação Portuguesa de Estudos Curriculares (NIPC: 506240061)

Instituto de Educação da Universidade do Minho, Campus de Gualtar, 4710-057 Braga, Portugal

The journal is associated with the European Association of Curriculum Studies.